torstai 23. heinäkuuta 2015

Muumipuu

Hej!

Palasimme eilen kotiin ja innoissani purkasin kasseista kaikki ne ihanat asiat, joita matkoilla hankimme. Osa laitettiin jo paikoilleen ja tänään viimeisteltiin. Yksi asia minkä hankin oli metallinen puu, mitä olen pitkään etsinyt. Olen nähnytkin muutaman valkoisen, mustan ja harmaan puun, mutta mitään en ole kelpuuttanut kotiini. Osa on ollut malliltaan enemmän pitempiä kuin korkeita, heikkolaatuisia tai -rakenteisia. Väärän värisiäkin on nähty ja aivan liian korkeita hintoja. Lisäksi luonteeltani kun olen tällainen arjen aarteiden etsijä, niin en halunnut tyytyä ensimmäiseen vaan etsin meille juuri oikeaa.

Lopulta kävin toistamiseen Lahden Kärkkäisellä ja löysin etsimäni. Ensimmäisellä kerralla puita oli kahta väriä: valkoisia ja mustia. Hinta oli kuitenkin mielestäni liian korkea (39,90€) joten puu jäi kauppaan. Tällä toisella kerralla vaihtoehtoja oli vain yksi ainut valkoinen puu. Se oli hieman kolhuja ja naarmuja saanut viimeinen yksilö. Menimme myyjän juttusille joka pudotti hinnan aletuotteeksi kolhujen ja naarmujen vuoksi. Olin innoissani. Hintaa puulle jäi 23,94€!!! :)

Miksi sitten halusin tuollaisen puun? Äitini on kerännyt minulle ollessani pieni muumi seinälautasia. Ne olivat minulla seinällä vuosia, kunnes teini-iän kynnyksellä muumit muuttivat pakattuna laatikkoon. Siitä lähtien ne ovat olleen laatikossa. Ainakin tai pian sen 15 vuotta. Kunnes nyt. Muumi seinälautaset pääsivät puuhun.


Voi että kun olen itse tyytyväinen! Puu sijoittui meillä eteisen ja keittiön väliin ja on todellinen katseenvangitsija. T naputti eilen puun seinään ja minä seinälautaset paikoilleen ja lopuksi käänsimme eteisen käytävän spottilampuista yhden osoittamaan puuta. Mennen tullen ja palatessani minä katson sitä ja hymyilen ihaillen. Miten sitä ihminen voikaan olla pienestä onnellinen. Omasta kodista. Kauniista asioista kotona. Miehestä, joka osaa ja haluaa toteuttaa kanssani tällaisia juttuja, vaikka ei näekään heti alkuun visioitani.

Lisätietoja:
* Puu on ostettu Kärkkäiseltä. Erilaisia puita on saatavilla mm. myös Löytötexistä ja Hobby Hallista sekä sisustuskaupoista.
* Puun hinta oli 39,90€, alen kanssa 23,49€.
* Puu on kooltaan n.83cm leveä ja n.80cm korkea.
* Puu on seinässä kiinni kahdella ruuvilla, jotka on ripustettu puun omiin ripustuslenksuihin.
* Seinälautaset ovat kiinni kalalangalla puun kiemuroissa. 
Ohut vaijerikin käy.
* Näin seinälautasia saa aseteltua mielensä mukaan ilman että tarvitsee nakuttaa tuhottomasti pieniä reikiä seinään.
* Näin etsiessäni sopivaa yksilöä ainakin valkoisia, harmaita sekä mustia puita.
* Muumi seinälautasia on monia erilaisia, minulla on 10 erilaista lapsuudesta säästyneitä. En keräile näitä aktiivisesti.

*Seinälautaset, puun vasen puoli rungosta katsoen ylhäältä alaspäin:
- Moottoriongelmia, 1991-97
- Tanssiaiset 2005-07
-Hiihtomäessä 2002-04
- Pikku Myy ja muurahainen 1995-97
- Rauhallinen hetki, 1995-2002
- Muumiperhe 1990-93
* puun oikea puoli, ylhäältä alaspäin:
- Muumiperhe lautalla 1991-97
- Kuutamo 1991-2005
- Ystävyys 2005-07
- Nyyti ja Tuittu 1990-93

Mitäs pidät?

sunnuntai 19. heinäkuuta 2015

Kesälomaprojekti... uskallanko kertoa.

Hei!

Perjantaina kiersimme Vantaan Kivistön asuntomessut, niistä voin kirjoitella oman lukunsa myöhemmin. Pohkeet kuitenkin ovat huutaneet hoosiannaa tässä eilisen ja tänään tuhansien askelien ja miljoonalta tuntuvien portaiden tallustelun jälkeen. On se kuitenkin elämyksenä ihana, nähdä erityisesti tämä sisustuspuoli, talonrakennus kun on vaan haave.

Asuntomessujen jälkeen nostin jalat pöydälle ja aloimme katsomaan leffaa. Olimme sitä ennen matkalla Vantaalle käyneet Lahden Kärkkäisellä, josta löytyi erityinen aarre. Kerron siitä(kin) myöhemmin, heti kun pääsen kotiin ja se aarre pääsee oikealle paikalleen. Aarteen lisäksi etsin harmaata ontelokudetta, että saisin virkattua maton valmiiksi. Sitä ei tietenkään ollut. Oli keksittävä plan B. Ostin lisää valkoista ontelolankaa ja perjantai-iltana purkasin koko maton mitä olin mökillä tehnyt. Ja aloitin uuden. Tänä aamuna virkkasin viimeiset silmukat, tämäkin projekti jatkuu vielä kotona.

Tässä tämä on nyt.



Otin härkää sarvista ja opettelin virkkaamaan ohjeen mukaan. Tiedäthän kuinka hankalia ne ovat ymmärtää? Esim.: 3 kjs, 3p, 2p yhteen, ps valkoisella kuteella ensimmäiseen kjs kaareen ja silmukoita pitäisi olla 94p. Minä en ole ikinä päässyt alkua pitemmälle ja turhautunut jo pitkin matkaa niin, että olen tehnyt matot sinne päin. Tämän kuitenkin tein nyt lähes ohjeen mukaan. Vain muutaman silmukan tein ohi ohjeen.

Tähän mattoon minulla riittää nyt valkoinen ja harmaa. Kimallekudetta on kotona lisää eli saan tehtyä tuosta niin ison maton kuin tarve vaatii. Olen niin innoissani! Minä. Opin. 

Tässä vielä vertailun vuoksi vanha matto, minkä virkkasin mökillä, jonka purin:


Minä pidän uudesta versiosta enemmän, se on jotenkin säännöllisempi. Kummasta sinä pidät?

torstai 16. heinäkuuta 2015

Kesälomalaisen tunnelmia

Kävimme äsken Heinolan keskustassa, Cafe Kailaksessa. Cafe Kailas sijaitsee Siltasaaressa. Hieno paikka, en ole ennen käynytkään! Kahvila on tehty entisen saunan tiloihin, päärakennus tuhoutui Neuvostoliiton ilmahyökkäyksessä kesäkuussa 1941. Siitä on muistona vain vain kivijalat parkkipaikalla. Cafe Kailaksen historiaa voit lukea enemmän täältä.

 Päiväkahvit nautimme veden ääreen tehdyllä lasitetulla laiturilla. Tämän jälkeen kiersimme Siltasaarta ympäri, löydettyämme "salaisen" reitin. Kuvia alla!



















Voi kuinka ihana pako arjesta! Kiertää kaikille tuntematonta pientä polkua, kävellä kivien yli jotka osin olivat veden varassa. Nähdä kuinka moottoriveneet kuljettivat ihmisiä, nauru ja lasten ääni täytti ilman. Aurinko paistoi. Ei itikoita. Suomen kesä.

keskiviikko 15. heinäkuuta 2015

Aikuisten värityskirjat

Oletko jo törmännyt aikuisten värityskirjoihin? Minä olen. Niitä on näkynyt somessa sekä kirjakauppojen kassojen läheisyydessä. Olen selannut muutamaa, mutta vain ajatellen tämän olevan humpuukia. Kuka aikuinen muka omaa värityskirjaa tarvitsisi tai kenellä sellaiseen olisi aikaa? Värittämiseen.

No, ennen mökille lähtöä kävin kirjakaupassa hakemassa korttia veljenpoikani rippijuhliin ja samalla kuuntelin, kuinka kassaneiti suositteli värityskirjoja. Kertoi, että niitä ostavat erityisesti naiset 30-65-vuoden väliltä ja vain 15 minuutin päivittäinen värittäminen sekä rentouttaa että antaa värittäjälleen fiiliksen siitä, että osaa piirtää kauniisti. Kertoi vielä, että nämä menevät kuin kuumille kiville ja hänellä on jo kolmas kirja menossa (liekö tämä sitten mainospuhetta...) Minäkin kävin siinä sitten pällistelemässä millaisia värityskirjoja on tarjolla. Päädyin extempore minäkin sitten ostamaan jotain. En kuitenkaan värityskirjaa, vaan värityskortteja.





Ostin tuollaisen 12 kortin värityskorttilaatikon. Kuvia on neljä erilaista, kutakin kuvaa kolme. Laatikko on kaunis ja houkutteleva, oikein pursuaa pientä näpertämistä. Myyjä varmisti kassalla, onhan minulla Stabilon ohutkärkiset tussit joilla on paras värittää. Onhan minulla. Ne ovat siltä ajalta, kun opiskeltiin ja koulussa oli mukavaa väritellä kalenteriin kaikki menot eri värein.

Rentouduinko? No en. Tämä tusseilla värittely ei saanut aikaan sitä fiilistä, että minä osaisin piirtää. Liian pientä näpertämistä minun makuuni, koska nuo kuvat olivat liian pienet. Eikä ne tussitkaan nyt niin hyvät värittämiseen ole. En kuitenkaan aio luovuttaa vaan ostan tilaisuuden tullen vielä oikean värityskirjan ja kokeilen tätä rentoutumista. Tosin taidan olla sellainen pieni elohiiri, että rentoudun vaan käsityö kädessä missä tulee fiilis siitä, että on jatkuvasti liikkeellä.

Oletko sinä kokeillut aikuisten värityskirjoja vai onko tämä sinusta täyttä humpuukia?

tiistai 14. heinäkuuta 2015

Kesälomaprojektin keskeytys: kuteet loppuivat kesken!

Olisihan se pitänyt arvata, että kuteet loppuu kesken! Matto ei ole vielä valmis, mutta kuteet loppuivat jo nyt, kun eilen villiinnyin aivan vallan ja virkkasin äsken viimeiset silmukat mitä pystyi. Tällainen siitä tuli! Kokoa on 85cm halkaisijaltaan, puuttuvat 15-40cm virkkaan kotona.



Aika keskellä on pieni tahra, kun kotona oli tippunut tomaattia valkoisen kuteen päälle ja tämä matto joutaa pesuun, kun se valmistuu. Lilli-ontelokudetta suositellaan kasteltavaksi ennen virkkaamista, mitä minä en ole koskaan tehnyt. Lankavan sivujen mukaan se kutistuu n.15-20% eli nähtäväksi jää, millainen matto minulle tulee, kun tämän tästä valmiina saan pestyä ja paikoilleen lattialle. Uskoisin kuitenkin, että tämän huomioon ottaen teen matosta vähän isomman, kuin mitä tarve vaatii ja pesun jälkeen se on helppo muotoilla taas sopivaksi. Tätä Lilliä suositellaan pestäväksi hienopesussa 40 asteessa...

Tiesitkö, että usein virkatut matot alkavat ns. lainehtia, kun virkkaa isoja uloimpia kerroksia? Tätä voi jonkun verran yrittää tasoittaa lisäämällä ja/tai vähentämällä silmukoita, mutta syytä suureen huoleen ei ole. Jos laineilu on vähäistä, mattoa voit huoletta venytellä ja kastella. Olen itse kastellut omani lähes poikkeuksetta sumutinpullolla lähes märäksi ja sen jälkeen kävellyt maton päällä niin, että se on tallattu suoraksi. Kuivuessaan matto ei laineile! Tämä tosin voi olla päätelmä nyt siitä, että koska ontelokuteet kutistuvat kastuessaan, siksi niitä saa kastelemalla pienemmäksi. Nerokasta! :)

Sormeni syyhyävät jatkamaa, mutta vaikka olemmekin mökillä Lahden läheisyydessä, jossa Kärkkäisellä myydään näitä ontelokuteita, taidan silti jättää maton kotiin viimeisteltäväksi. Harmaata kyllä tarvitsen lisää, kimalle-valkoista on kotona kilon vyyhti... Ehkä siellä Kärkkäisellä tulee kuitenkin piipahdettua, kun jatkamme matkaa loppuviikosta pääkaupunkiseudulle jossa sukuloinnin lisäksi tarkoitus olisi piipahtaa ainakin Asuntomessuilla Vantaalla.

Mitäs pidät matosta? Itse pidän kovasti noista väreistä! Tuo kimalle-valkoinen sopii kuin nenä päähän tuon harmaan ja valkoisen kaveriksi. Tarvitsen ainakin kylppärin ovelle vielä suorakaiteen muotoisen maton, ehkä teen sen pelkästään kimaltavasta kuteesta :)

maanantai 13. heinäkuuta 2015

Kokeiluun kinuski-mansikkakakku.

En olekaan pitkään aikaan leiponut joten eilen oli hyvää aikaa kokeilla uutta tekniikkaa mansikkakakkuun. Pitäähän sitä kerran kesässä syödä mansikkakakku tuoreista mansikoista! Googlettelin autossa reseptejä ja törmäsin - kenenkäs muun resepteihin kuin - kinuskikissan. Oletko törmännyt Suomen suosituimpaan leivontayhteisöön? Löydät kaikki ihanat reseptit täältä

Kinuskikissan reseptit ovat usein helpohkon näköisiä, mutta sisältää välillä hankaliakin tekniikoita. Minä urheana kokeilin tehdä kinuski-mansikkakakun ns. seepraraidoilla. En ala ohjetta tänne kopioimaan, sen löydät täältä. Otin kuitenkin muutaman kuvan todisteeksi!


Näitä tarvitset. Ohje on mitä ilmeisimmin tehty Valiolle, joten tuotteet ovat Valion. Minä kun teen kakut laktoosittomina, olen huomannut että Valiolla on siinä kategoriassa parhaimmat tuotteet.


Tässä kohtaa ajattelin, että täytyypä ostaa kalvoreunukset seuraavaan kertaan, vaikka kyllä tuo leivinpaperikin asiansa ajoi. Leivinpaperi auttaa mansikoita pysymään paikoillaan, kun irtopohjan reunat irrotetaan. Ihan uusi kokemus minulle, saas nähdä miten käy!



Kinuskin tekeminen oli yllättävän helppoa. Fariinisokeria ja kermaa sekaisin keittäen ja kinuskin jäähdyttäen ensin vesihauteessa sekä pienen hetken jääkaapissa. Yksinkertaista (ja hyvää)!

Sitten vuorossa oli kinuskitäytteen sekoitus. Vaniljakastike, vaniljarahkat ja kinuski sekaisin. Johan oli hankalaa! Vatkaimella kun sekoitin (ohjeen mukaan) täyte oli niin löysää, että roiskuihan sitä pitkin ja poikin. Sai uutukainen tietokonekin muutaman pisaran :/ Sain kuitenkin liivatteet hyvin molempiin täytteisiin, mikä on aina jännityksen aihe.


Yritin ottaa kuvia, kun kaadoin vuorotellen mansikka- ja kinuskitäytettä, mutta eihän siitä mitään tullut. Hyvä että sain täyteet edes noinkin raidoiksi, vaikka vaikeaa se oli. Hankaluuksia tuotti täytteiden kaatamisen korkeus ja se, että mansikkatäyte on painavampaa kuin kinuskitäyte. Kakku kuitenkin saatiin jääkaappiin ja siellä se on levännyt koko yön.

Valmis kakku näytti tältä:



Olin tyytyväinen, kuinka leivinpaperia käyttämällä reunoja suojaamassa sai siistiä jälkeä aikaan. Täytyypä todellakin hankkia ne kalvoreunukset!


Kakun raidat olivat hieman epätasaiset. Olin saanut ensimmäisillä täytteen kaadoilla raitoja aikaan hienostikin, mutta lopussa mansikkatäyte jäi pinnalle ja kinuskitäyte valui pohjaan. Ei niin hienon näköinen lopputulos kuin mitä Kinuskikissa oli saanut aikaan, mutta uskoisin tämänkin tekniikan helpoksi jos sitä harjoittelee. Plus jos olisi sellaiset kulhot, missä on kaatonokka jo valmiina, ettei tarvitse täytteitä kaataa milloin mihinkin, ettei valuisi pitkin ja poikin... no, oppia kakku kaikki ;)


Entäs se maku? Minä itse henkilökohtaisesti inhoan hilloja ja tämä valittettavasti maistui paljolti hillolle. Kinuskitäyte oli kuitenkin mitä mainioin! T:n mielestä kakku oli oikein hyvää, makujen yhdistelmä sopi hänestä hyvin yhteen. Minä kun taas tykkäsin kovasti kinuskitäytteestä ja mielessäni jo ajattelin, että voisin tehdä pelkästään vanilja-vaniljarahka-kinuski-kakun ja siihen jonkun hedelmäisen kastikkeen... Täytyypä kehitellä :)

Kokemuksena kuitenkin kiva! On aina kiva leipoa ja kokeilla uutta. Mitäs pidit toteutuksesta tai lopputuloksesta vai oletko itse jo maistanut vastaavaa kakkua?

sunnuntai 12. heinäkuuta 2015

Kesälomaprojektina maton virkkaus.

Kun loma alkoi ja lähdimme mökille jätin kaikki käsityöt kotiin. Muutaman kerran niitä kaipailin, mutta tässäkin - kuten kaikessa muussakin - pieni breikki tekee vaan hyvää. Aloitin joku aika sitten virkkaamaan mattoa. Kyllä, ihan pelkkää marttailua tämä virkkaaminen ;) Minulla oli jämälankoja valkoisesta ja harmaasta ja ostin niiden kaveriksi kimaltelevaa hopeaan taittuvaa ontelokudetta. Ajatuksena tehdä matto tähän meidän ruokatila-olohuone akselille pianon ja ruokapöydän väliin. Käytin valkoista väriä ns.ratastekniikkaan, jota olisin halunnut jatkaa pidemmällekin, mutta joka osoittautui hankalaksi isommilla kierroksilla. Hermot eivät kestäneet enää purkaa ja tehdä uudestaan, kun jotain oli pielessä silmukoiden lisäysten kanssa. Päätin, että jatkan yksinkertaisella kiinteällä silmukalla loppuun, kunnes matto on 1-1,2m halkaisijaltaan. On siinä tietysti sekin etu, että mitä vähemmän matossa on tuollaisia aukkoja, sitä vähemmän murusia menee maton alle.

Tämän projektin taidan ottaa nyt mökille mukaan, jonne huomenna lähdetään. Tuskin loppuviikosta enää mitään ehdin tehdä, kun lähdetään sukuloimaan pääkaupunkiseudulle ja siitä Tukholmaan ja Turkuun, mutta onhan tuolla autossa tilaa, kun ollaan kaksin.

Tältä näyttää tämä maton alku:



Alemmasta kuvasta voit nähdä pienen vilauksen kimaltelevasta ontelokuteesta. Kude on Lilli-ontelokudetta, jota ostin Kauhavan Lankavasta.

Kivaa alkavaa viikkoa sinulle!

lauantai 11. heinäkuuta 2015

Kesämuumit

Loman ensimmäinen viikko lähes takana. Vietimme sen tyttöjen kanssa kahdella mökillä ja veljeni luona lapsuuden maisemissa. Vaikka kuinka ajattelin, että pidän lomaa myös blogista, niin mieleeni on juolahtanut muutamakin asia, mitkä haluan teidän kanssanne jakaa. Mökkiviikosta minulla ei ole juurikaan kuvia, koska mökillä ollessa se puhelin jää usein sisälle ja sitä vilkaisee vasta iltaisin. Jää kuvat ottamatta, mutta toisaalta irtaantuminen somesta tekee ihan hyvää.

Itse tykkään kierrellä kirppareilla eri kaupungeissa. Pikkuisen häiritsee tietysti se, että ei oikein tiedä mitkä ovat hyviä kirppareita (eli tavara liikkuu, on hyväkuntoista ja hinnat eivät yllä pilviin saakka), mutta kiertely itsessään on mukavaa. Huomaa kyllä, että ihmiset ovat kesälomilla ja kirpparit ovat hiljaisempia, mutta sen minkä tässä olen itse huomannut on tämä: muumit liikkuvat nyt hiukan paremmin. Ehkä syynä tähän on kesäloma, jolloin ihmiset enemmän haluavat matkustaa ja mistäpä saisi nopeasti taskurahaa kuin myymällä ehjiä muumimukeja tms. Itse olen ostanut muutaman kulhon ja mukin, saaden nyt kesämukit ja -kulhot lähes täydelliseksi.

Rakkaus, 1996-
Pikku Myy, 2008-2014
Uimahyppy, 2006
Delffiinisukellus, 2007
Rantaelämää, 2008
Siesta, 2009
Muumimamma ja ruusutarha, 2010
Pikku Myy ja saippuakuplat, 2011
Primadonnan hevonen, 2012
Niiskuneiti ja runoilija, 2013
Purjehtien tahmatassun kanssa, 2014
Tove 100, 2014. Kulhoa ei saatavilla.
Muumitalo muki, kulhoa ei saatavilla. 2015-
Kokoelmasta puuttuu tämän vuoden kesäsesonki muki ja -kulho Rannalla. Olen pihi, enkä halua ostaa sitä oikealla hinnalla vaan odottelen rauhassa kesän loppumista ja hintojen putoamista. Vaikkakaan kyse ei ole kuin parista eurosta, niin silti. Onhan näitä kesämukeja ja -kulhoja riittänyt käyttöön ihan kiitettävästi. Huomasit varmasti, että kokoelmasta puuttuu Uimahyppy, 2006, kulho sekä Delfiinisukellus, 2007, muki. Niitä etsin aktiivisesti! Uutuuksia meille on Rantaelämää muki, jonka hankin tähän kesäkokoelmaan viimeksi. Myin itse muutamia tuplia mitä omistin ja niillä rahoilla hankin Rantaelämää mukin.

Löysin minä myös lapsuudenmaisemista kevätkokoelmaan kuuluvan Niiskuneiti ja aarrearkku kulhon kirpparilta sekä syksykokoelmaan Muumimamma ja aprikoosi kulhon täältä Jyväskylästä kaupasta alesta. Näin se kokoelma vaan karttuu!

Mikä on sinun suosikkisi kesäkokoelmastani? Itse pidän kovasti Rakkaudesta ja Uimahypystä vaikka ei tuo Rantaelämäkään ole ollenkaan hassumpi ;)