torstai 22. lokakuuta 2015

Sairasloma loppuu + 32.

Tänään on 32. syntymäpäiväni. Lisäksi tämä on viimeinen sairaslomapäivä FESS-leikkauksen (klik!) jälkeen ja huomenna palaan töihin. Olo on ollut mitä mainioin - mitä nyt yksi viheliäinen afta hankaloittaa hiukan puhumista, mutta muuten kaikki on hyvin.

Toivuin leikkauksesta ihan ajallaan. Sairasloma tällaisten leikkausten jälkeen on 1-2 viikkoa. Minulla oli ontelot suht puhtaat ennen leikkausta, niin pärjäsin nenäsumutteiden ja särkylääkkeiden kanssa. Tuli sitä limaa-räkää-verta kuitenkin ihan kiitettävästi, että iloitsin puolentoista viikon kohdalla, että nenästä tulee enää pelkkää räkää. Sitten loppui sekin pikkuhiljaa. Pari päivää on pystynyt olla ilman särkylääkkeitä ja olo on oikeastaan leikkauksen suhteen mitä mainioin! Toivottavasti tämä leikkaus auttoi, eikä minun enää tarvitsisi koskaan sairastaa mitään ontelotulehdusta :)

Syntymäpäiväni sujui aika sateisissa merkeissä. Ei me ulkona paljoa oltu, koska aamupäivä meni Legoja rakentaessa. Sain mieheltäni tällaisen Limited Edition Lego-pakkauksen, meidän yhdestä lempisarjastamme:

The Big Bang Theory



Pari tuntia meni kevyesti, mutta mukavaa oli. Mies oli tilannut tämän paketin saksan ebaystä, näitä kun ei täältä suomesta saa. Meillä kaikki tykkää Legoista, pieninkin leikin muodossa. Hän kun tuli kotiin ja näki rakennetun "olohuoneen" alkoi hän leikkiä niillä välittömästi. Sitten sain leipoa ja illalla herkuteltiin. Loppuillasta pelattiin porukalla Afrikan tähteä ennen kuin tytöt laitettiin iltapalalta maate. 

Herkut näyttivät tänään tältä:


Kakku oli kolmen munan sokerikakkupohja vadelma-vaniljakreemillä, kondensoidulla kinuskilla sekä kermavaahdolla ja vaahtokarkeilla.


Kuppikakut onnistuivat kohtalaisesti. Niihin rouhin mukaan pätkiksiä, mutta jotenkin taikina oli jo liian kovaa. Eli liikaa kuivia aineita suhteessa märkiin. Mutta oli ne syötäviä silti, puolet lautaselta katosi kun tuossa herkuteltiin. Päälle laitoin vielä jämät kondensoidusta kinuskista ja vaniljarahkasta. Aika löysältä tuo kreemi tuntui, mutta en halunnut laittaa siihen enää mukaan mitään, ettei tulisi ällömakeaa. 


Sain minä vielä monta leffalippua joiden siivittämänä varasin lauantaille liput Napapiirin sankarit 2:seen. Toivottavasti päästään sinne, on sitä sen verran kehuttu ja ensimmäinen leffa oli sen verran hyvä, että odotukset on korkealla :)

ps. voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik!Muista myös merkitä ruksi Arjenkaunisnainen FB-sivun etusivin tykkää-ruudusta aukeavasta listasta Saa päivitykset -kohtaan, niin näet kaikki blogin päivitykset heti omassa uutisvirrassasi. Jos tykkääjiä tulee seuraavaan merkkipaaluun eli 100 saakka, pistän pystyyn arvonnan!

pps. arjenkaunisnainen on myös Instagramissa, voit seurata minua myös siellä, klik!

maanantai 19. lokakuuta 2015

Keltainen.

En ole ikinä oikein pitänyt keltaisesta. Jotenkin se yhdistettynä punaiseen tuo mieleen oranssin, jota nyt ainakin inhoan. Punainen sopii punaisena pieninä annoksina, mutta ei muuten. Vuosia sitten ostamani punainen Marimekon klassikkolaukku - se ihan perinteinen olkalaukku mitä katukuvassa näkyy paljon - on ajoittain käytössä, muuten luotan perus mustaan. 

Miten tämä keltainen näkyy kotona, miten se on meille rantautunut?

Keltainen on tullut luokseni lähes huomaamatta. Se alkoi ihan vaivihkaa, kun itse ostin jossain mielenhäiriössä keltaisen kivituikun. Varmaan vuosikymmen sitten, silloin kun asuin Seinäjoella.

Viime pääsiäisenä halajin pääsiäiskattaukseen keltaisen Mariskoolin (klik!). Se on poistunut tuotannosta jo 2012, mutta ehtihän tuo olla tarjolla vuodesta 1988 alkaen. Soitin äidilleni ja sain häneltä hänen omansa ja näin keltainen Mariskooli muutti taloon.

Lokakuun alussa olimme tyttöjen kanssa kaupassa. Olin jo päättänyt, että koska uusi Talviuni-muki (klik!) oli ilmestynyt kauppoihin, minun olisi saatava siihen sopivat lusikatkin. Toisin kävi! Kävellessäni "Iittala-puolella" (niin kuin miehelleni aina huikkaan lähtiessäni vaeltamaan kaupassa) katseeni osui erääseen Kastehelmi (design: Oiva Toikka) tuplapakkaukseen, jossa oli punainen tarra. Kastehelmi pakkaus sisälsi kirkkaan ja sitruunankeltaisen kynttilälyhdyn - puoleen hintaan! Niin jäi kauppaan lusikat kun kynttilälyhdyt sai kyydin kärryssä autolle saakka. Tuplapakkauksen hinnaksi jäi punaisen lapun kanssa n.17€.

Tänään kävimme jälleen tyttöjen kanssa kaupassa. Huikkasin lähteväni "Iittala-puolelle" ja käsiini osui pieni Nappula. Tämä Nappula (design: Matti Klenell) on siitä metka, että olen monesti niitä katsonut, mutta en koskaan ole nähnyt niitä kotonani kun olen miettinyt sisustusta tai uusia yksityiskohtia kotiini. Tämä Nappula on keltainen ja kooltaan 107mm korkea. Siinä on vakaa pohja joka pitää sen tukevasti pystyssä. Ja siltä se kyllä tuntuukin! Materiaalina on maalattu teräs. Hintaa tällä oli punaisella lapulla 13€.


Näin keltainen on matkannut kotiimme. Tarkimmat huomaavat värieron keltaisen Mariskoolin/kivituikun ja sitruunankeltaisen kastehelmen välillä. Mahtavastihan se sopii värinsä ansiosta niin syksyyn puista pudonneiden lehtien kuin kevääseen auringon ensisäteiden muodossa sekä tietysti pääsiäiseen. Oppia ikä kaikki! :)

ps. voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik!Muista myös merkitä ruksi Arjenkaunisnainen FB-sivun etusivin tykkää-ruudusta aukeavasta listasta Saa päivitykset -kohtaan, niin näet kaikki blogin päivitykset heti omassa uutisvirrassasi. Jos tykkääjiä tulee seuraavaan merkkipaaluun eli 100 saakka, pistän pystyyn arvonnan!

pps. arjenkaunisnainen on myös Instagramissa, voit seurata minua myös siellä, klik!

sunnuntai 18. lokakuuta 2015

Virkattu tuttinauha X2

Pikaisesti esittelen teille ensimmäisen koskaan virkkaamani tuttinauhan! Ei, me emme odota iloisia uutisia siltä rintamalta, mutta ympärillä ja lähipiirissä näitä pieniä ihmeitä on syntynyt jo muutama ja siitä sain hyvän syyn virkata sekä oppia taas uutta.


Tämä kappale lähtee kokeiluun pienelle Nupulle, jonka mamma saa arvioida tämän käyttöasteen arjessa! 


Tämä valkoinen tuttinauha lähtee pienelle Iirikselle


Ohjeen nappasin täältä (klik!) Ohi ohjeen virkkasin vielä reunat siistiksi ja tuohon klipsiin mahdollisimman paljon metallia piiloon, ettei pienet ihmiset riko ikeniään niihin.

Lankana käytin hyväksi havaittua Esito-virkkuulankaa (klik!) sekä Novitan Bambu-lankaa.

Virkkuukoukku nro 2,5

Tuttirengas, klipsi ja handmade-merkki (klik!)

Pituus n.22cm

Aikaa meni n.2h mutta idea on simppeli ja varmasti ilman keskeytyksiä tämän saisi virkattua tunnissa.

Ja kyllä, näihin jää koukkuun!!! :)

ps. voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik!Muista myös merkitä ruksi Arjenkaunisnainen FB-sivun etusivin tykkää-ruudusta aukeavasta listasta Saa päivitykset -kohtaan, niin näet kaikki blogin päivitykset heti omassa uutisvirrassasi. Jos tykkääjiä tulee seuraavaan merkkipaaluun eli 100 saakka, pistän pystyyn arvonnan!

pps. arjenkaunisnainen on myös Instagramissa, voit seurata minua myös siellä, klik!

lauantai 17. lokakuuta 2015

DIY valaisimen uudistus ruokapöydän ylle

Muistatteko, kun vuosi sitten opin kurssilla tekemään paperinarusta palloja (klik!). Tein silloin tuolta edellisestä postauksesta löytyvän valaisimen tänne meidän ruokapöydän yläpuolelle. Jossain vaiheessa kuitenkin kyllästyin valaisimeen sellaisenaan ja otin paperipallot pois jättäen vaan ne kolme isoa lamppua roikkumaan yksinään katosta.


Tämä ratkaisu on miellyttänyt meidän silmiä, mutta jotain siitä kuitenkin puuttui. Jokin pieni omaleimaisuus. Etsiskelin ideoita ja inspiraatioita netistä ja lopulta löysin sen lähempää kuin uskoinkaan, nimittäin ihan tuosta naapurista. Näin naapurissa sijaitsevan sisustusputiikin ikkunassa kauniin valaisimen, jonka johdossa pieniä puisia palloja ja päässä iso lamppu. Kävin sisällä ja suoritin hieman vakoilutehtäviä. Valaisin on Bloomingvillen kaunis puupallovalaisin ja siitä se ajatus (ja sopivien pallojen metsästys) lähti.

Etsin kivijalkamyymälöistä ja netistä. Löysin moniakin sopivia palloja, mutta usein niitä myytiin todella hurjaan hintaan isoja kappalemääriä kerrallaan. Pitkällisen etsinnän tuloksena löysin lopulta viime viikonloppuna netistä sopivia ja sopuhintaisia palloja. Tilasin kymmenen 47mm puupalloa ja luulin siinä vaiheessa, että ne riittäisivät. Vähänpä tiesin.


Sitten maalit


jotka löysin paikallisesta askarteluliikkeestä. Nuo vasemmanpuoleiset kiiltomaalit oli 11,00€/kpl ja tuo valkoinen kiiltävä oli 7,90€/kpl. Purkeissa on 500ml maalia, joka on aivan liikaa tähän kyseiseen hommaan, mutta nuo maalit säilyvät oikein säilytettynä vuosia ja onhan tässä ihan pian askarreltava joulukortit, joihin lupasin maaleja käyttää. Sitten pallot kynän nokkaan ja maalit pintaan. Vaatii useamman maalauskerran, alla olevassa kuvassa pallot on maalattu vasta kertaalleen.


Tämän näköinen siitä tuli:


Ihan kiva, mutta jotenkin se näytti siltä, että enemmän olisi enemmän tällä kertaa. Siispä askartelukauppaan ja lisää puuhelmiä hankkimaan. Hauskaa tästä jutusta teki se, että menin kauppaan ilman varsinaista tietoa siitä, minkä kokoinen reikä näissä 47mm palloissa olikaan ja minkä kokoisia reikiä näissä kaupassa olevissa puuhelmissä oli... Sen minä sentään tiesin, että halusin vähän näitä 47mm palloja pienemmät pallot. Siellä sitä mittailtiin kuule myyjän kanssa kilvan ja lopulta päädyin näihin pussilliseen 40mm puupalloja (reikä 7mm). Vähän minua hirvitti ostaa tällaista määrää palloja, mutta ehkä näille keksii jotain käyttöä tulevaisuudessa.


Kotona mies mallasi pussin läpi ostinko sopivia palloja ja sen jälkeen alkoi taas maalausoperaatio.


Siinä se nyt on! Yritän ottaa myöhemmin vähän parempia kuvia, mutta tällä hetkellä siinä alla on kuulkaas sellainen maalauskaaos, että pois alta. Idean tuosta varmasti saatte ja näette. Mitäs pidätte? Me pidetään kovasti! Vähän tuntuu siltä, että ehkä palloja olisi silti vähempikin riittänyt, mutta katsotaan nyt pari viikkoa ja muutellaan sitten jos on tarvetta. Mies kyllä sanoi, että ainakin pari viikkoa pitää odottaa ja katsella, sen verran aukesivat sormenpäät kaikesta tuosta lampun ruuvailusta kattoon ja pois että rouva sai mallailla palloja paikoilleen :)

perjantai 16. lokakuuta 2015

Virkattu pussukka

Pari päivää tässä meni, mutta sain sen nyt valmiiksi. Virkkasin itselleni pienen pussukan, ihanan Prinsessajuttuja- blogin ohjeella (klik!) Ihan en tehnyt samanlaista, kuin mitä ohjeessa oli, mutta idea ja inspiraatio tuli sieltä. 


Lankana käytin Esito-virkkuulankaa 8/4 200g, mersenoitu puuvilla
Virkkuukoukun nro 2,5
Vetoketju 20cm
Handmade -merkki on hankittu Paaposta



Eikö olekin söpö?! Ja voi kuinka ihania nuo Handmade -merkit ovat, jotka ovat pieniä puisia merkkejä, jotka kertovat tämän työn olevan täysin käsintehty. Ongelmakohtia ei varsinaisesti ollut, paitsi tuo vetoketju!! En muista koska viimeksi olisin ommellut vetoketjua, mutta kolmannen ompelu kerran jälkeen päätin ryhtyä ompelemaan sen käsin (niin kuin Prinsessajutun Mirakin) ja lopulta se onnistui. Sormet syyhyää jo seuraavaan projektiin, joka liittyy valaisimen uudistamiseen!

ps. voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik!Muista myös merkitä ruksi Arjenkaunisnainen FB-sivun etusivin tykkää-ruudusta aukeavasta listasta Saa päivitykset -kohtaan, niin näet kaikki blogin päivitykset heti omassa uutisvirrassasi. Jos tykkääjiä tulee seuraavaan merkkipaaluun eli 100 saakka, pistän pystyyn arvonnan!


pps. arjenkaunisnainen on myös Instagramissa, voit seurata minua myös siellä, klik!

torstai 15. lokakuuta 2015

Tilaukseni Paaposta.

Tuleva joulu siintää jo mielessäni. Olen kuin äitini, joka ostelee ensimmäiset joululahjat jo tammikuun alennusmyynneistä ja sitä kautta joulu ei ole minullekaan mikään erityinen stressin aihe. Ensimmäiset lahjat on ostettu jo pitkälti ennen kesää ja kesälomalla kiersimme tarkoituksella tätä tulevaa juhlaa ajatellen muutamia liikkeitä. En kuitenkaan halua paljastaa mitä aion tehdä, jotain käsitöihin se kuitenkin liittyy (tiedänhän, että siellä ruudun toisella puolella lukijoissa on sukulaisia ja ystäviä) :)

Tähän päivään tämä liittyy siten, että edellisenä viikonloppuna kun piti yrittää keksiä tekemistä, mitä voisi istuen tehdä ja mikä ei liiemmin rasita, pyörin netissä ja selailin käsityöblogeja. Sieltä tämäkin ajatus lähti! Tilasin Paapo-nimisestä nettikaupasta tarvikkeita, mitä käsitöihini ajattelin liittää.

Nahkainen Handmade-merkki,
14x50mm, 1,50€/kpl

Puinen Handmade-merkki,
eri värejä, 0,30€/kpl



Värikäs Handmade-nappi,
eri värejä, 0,70€/kpl
Palloklipsi, 0,90€/kpl
Tuttirengas 29mm, 1,00€/kpl
Puurengas 72mm, 1,20€/kpl
Puuhelmi, käsittelemätön,
47mm, 2,5mm reiällä, 5kpl/6€
Mitä näistä sitten tulee? Erilaiset Handmade-merkit tulevat tietysti koristamaan virkkauksiani, pyöreät klipsit ja renkaat tulevat virkkaamiini tuttinauhoihin (jos niitä saan aikaan, tämä on täysin uusi tuttavuus!), renkaista olisi tarkoitus kokeilla virkata helistimiä (apua!) ja viimeisenä pallot tulevat kokemaan värikylvyn ja pääsevät lähelle kattoa. 

Nämä ihanuudet ovat siis tilattu erittäin nopealla aikataululla (kiitos Paapo!) Paaposta. Paapo on Alajärveläinen pieni putiikki näpertelijöille ja heidän nettisivut löydät täältä, klik!

ps. voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik! Muista myös merkitä ruksi Arjenkaunisnainen FB-sivun etusivin tykkää-ruudusta aukeavasta listasta Saa päivitykset -kohtaan, niin näet kaikki blogin päivitykset heti omassa uutisvirrassasi. Jos tykkääjiä tulee seuraavaan merkkipaaluun eli 100 saakka, pistän pystyyn arvonnan!

pps. arjenkaunisnainen on myös Instagramissa, klik!

keskiviikko 14. lokakuuta 2015

Muumimuki Talviuni - Hibernation

Tänä vuonna - niin kuin monena edellisenäkin vuonna - muumi-kokoelmaa täydennettiin uudella talvisesonki mukilla. Useina vuosina olen saanut tämän mukin lahjaksi kälyltäni (synttärini kun ovat sopivasti lokakuussa, samoin kun talvisesonkimukin lanseeraus), mutta tänä vuonna ehdin ensin. Ostostani siivitti tietoisuus siitä, että myyntiin tuli tätä Talviuni-mukia kahdella eri tarralla: Made on Finland ja Made in Thailand. Tämä tietysti aiheutti pientä suurta kohua muumiforumeilla ja siitä lähti minunkin askeleet kohti kauppaa.

Tein omaa tutkimusta ja kiersin keskustan liikkeitä etsien näitä mukeja. 2/3 kaupoista myynnissä oli mukeja made in Finland-tarralla, vain yhdessä oli made in Thailand-tarra. Ostin tietysti omani - luullen vielä tässä vaiheessa ostavani täysin suomalaista!


Kuva kokonaisuudessaan.

Noh, mikä tämä kahden erilaisen tarran välinen juttu oikein on? Sain selvyyden muumiforumilta, jossa joku oli kysynyt tätä asiaa suoraan Arabian tehtaalta. Tulos oli tämä: kaikki muumimukit tehdään thaimaassa. Piste. Kaikki. Mutta. Tarrassa olevan valmistusmaan määrittää se, missä tehdään lopullinen - merkityksellinen - vaihe eli liimataan kuva mukiin. Ostin siis mukin, joka on tehty ulkomailla, mutta siihen on liimattu kuva suomessa. Suuri sarkastinen hurraahuuto, ostin suomalaista! 

Ostin minä kulhonkin. Kun eteen tuli hyvä tarjous. 


Kulhoissa lukee ihan rehellisesti made in Thailand eikä niitä tietääkseni ole muualla tehty (lue: kuvia liimattu). Ja on tähän vielä erikseen lusikatkin, jotka varmasti myös ostan. Mutta pienoinen pettymys tämä oli. Made in Finland. No, saa kai suomalaiset siitä vielä palkkaakin, että joku niitäkin hommia tekee eli ei sitä ihan kokonaan voi väheksyä.

On tämä silti nätti muki ja kulho. On siinä esi-isäkin kuvattu ensimmäistä kertaa. Tai niin minä tätä mukia tytöille esittelin. Nuorempi tytär kuitenkin otti ässän hihastaan ja sanoi, että hänen pikkumukissaan on kyllä ollut jo kauan kuva esi-isästä.


Tuolla Niiskuneidin vieressä.

tiistai 13. lokakuuta 2015

Kirppislöytöjä

Olen innokas kirppistelijä. Tykkään kierrellä ja etsiä aarteita. Eilen kiersimme miehen kanssa pari Jyväskylän kirpputoreja ja esittelen tässä nyt löytömme:


Koululaiselle takki! Kevyttoppatakki, ihan uusi! Huomasin tämän ja ihastelin sitä pitkään, kunnes tajusin, että vaikka kuinka etsin niin en löytänyt hintalappua. Mieheni tajusi siinä harmitellessani suunnata katseensa lattialle ja sieltähän se hintalappu löytyi. 12€! Jee, suomalaista taas!


Heljä Liukko-Sundströmin lasikortti, nimeltään Sinessä taivaan keinuen. Iittala, vuodelta 2002. Tämä lasikortti on aika iso (14,5cm x 3,2cm, paino 1,077kg) ja se on signeerattu. Hintaa tällä oli 19,50€ ja pikaisen googlettelun sekä yhden puhelun jälkeen (äidilleni tietysti!) se lähti mukaamme myös. Toinen pienempi lasikortti sai kotona kaverin!


Tämä olikin hauska sattuma! Vanhempani olivat täällä jokunen viikko sitten ja kiertelin äitini kanssa kirpputorilla. Tämä Hackmanin purkki osui jo silloin silmiini, mutta en malttanut ostaa sitä 8€ hintaan. Nyt tämä oli puoleen hintaan ja kyllä tästä 4€ ihan ilolla maksoi. Mikä tämä purkki sitten on? Tämä on Hackmanin Neljä vuodenaikaa muumilusikka purkki, missä aikoinaan on myyty 8 kahvilusikkaa. Lusikoita tämä purkki ei sisältänyt, mutta olen etsinyt tätä purkkia pelkästään, koska meillä muumilusikat eivät ole jokapäiväisessä käytössä ja niille on tarvittu joku sopiva säilytyspaikka. Purkki on ruostumatonta terästä ja melko hyvässä kunnossa!


Mitäs sitä muumihullu muutakaan löytäisi kuin lisää muumeja. Löydettiin kaksi ehjää käyttämätöntä muumikulhoa, molemmat uustuotantoa eli tänä vuonna 2015 tehtyjä. Ylempi on nimeltään Hetkiä rannalla (kesäsesonki 2015) ja alempi Nuuskamuikkunen (2015-). Mitä nämä sitten maksoivat? 10€/kpl.


Mauri Kunnas on suosiossa täällä meillä kotona lukuisten kirjojen muodossa. Koululainen on haka tekemään palapelejä, mutta nuoremman kanssa sitä keskittymistä ja kiinnostusta pitää vielä vähän treenailla. Avaamaton paketti, paketissa kaksi palapeliä 3,50€.


Nämä kastehelmen kynttilälyhdyt löysimme Prismasta alehyllyltä. Tuplapakkaus, kirkas ja sitruunan värinen kynttilälyhty puoleen hintaan eli n.17€. Pelkästään tuosta sitruunankeltaisesta saa yksinään maksaa pitkälle yli 20€, joten tämä oli hyvä löytö!

Pieniä pikkuisia löytöjä oli vielä: T löysi Trivial Pursuitin korttipelin eurolla, minä lorukortteja eurolla ja vielä mustan ihan peruspaidan 3€:lla.

Tällaisia löytöjä me löydettiin. Rakastan kierrellä kirppareilla ja etsiä aarteita. Joskus niitä löytää urakalla ja joskus ei sitten millään. Vaikka emme kuollessamme täältä mitään mukanamme voi ottakaaan, niin olen minä silti iloinen tästä materiasta joka meidän kotia koristaa ja tekee siitä kauniin.

Loppuun vielä lorukorteista löydetty runo:

Koppakuoriaisen lailla
jospa voisin huolta vailla
iloisesti vaeltaa
pitkin maailmaa!
Silloin lennellä mä voisin,
kastetta ja mettä joisin,
saisin syödä hunajaa -
Kuinka hupaisaa!

maanantai 12. lokakuuta 2015

FESS-leikkaus

Terveisiä kotoa! Olin viime viikon torstaina FESS-leikkauksessa, jossa suurennettiin poskionteloiden sekä oikean otsaontelon reikiä isommiksi. Tämä toivon mukaan nyt katkaisee ontelotulehduskierteen, missä olen alkuvuodesta lähtien ollut. Leikkaus oli päiväkirurginen ja koska olen tyypin 1 diabeetikko, pääsin leikkausjonon ensimmäiseksi. Leikkaus sujui kaiken kaikkiaan hyvin, en jännittänyt operaatiota ollenkaan. Hoitajakin ihmetteli, kuinka olen niin rauhallinen kun käveltiin leikkaussaliin. Sanoin, että en osaa jännittää, koska en varsinaisesti tiedä mikä minua on vastassa. Leikkaus tehtiin onneksi nukutuksessa, ensimmäistä kertaa elämässäni sekin nyt tapahtui. Onhan se hassu tunne, kun anestesialääkäri tuikkaa suoraan suoneen nukutuslääkettä ja hoitaja pyytää hengittelemään maskiin. Toivottelee hyvät yöt ja peittelee monilla peitoilla. Siinä sitten herää parin tunnin päästä heräämössä suu ihan rutikuivana ja veden juominen alkaa oksettaa. Sitten kun jaksoin nousta seisomaan ja niiata, pääsin toiseen heräämöön, missä sain jo syötävääkin. Siellä odottelin huonovointisena puolitoista tuntia, ennen kuin pääsin lähtemään kotiin. Sitä ennen koittelin voimiani oikein urakalla, kun lähdin yksin pukuhuoneeseen ja yritin lukea lausuntoa leikkauksesta. Olisihan sitä voinut uskoa hoitajia, kun pyysivät ottamaan rauhallisesti... Pääsin sitten kotiin joskus klo13 aikaan (päivä alkoi klo7 eli ei sen pidempi operaatio) ja siitä lähtien on pitänyt ottaa rauhallisesti. 

Nyt pari päivää kotona olleena voin todeta, että edelleen nenästä vuotaa verta enemmän ja vähemmän. Pelkkää verta se ei kuitenkaan onneksi ole, nenään kun laitettiin sellaiset sulavat tamponaatiot, jotka blokkasivat enimmät veret. Nenää ei saa niistää ja sehän tästä tekee hankalan homman. Huuhdon keittosuolaliuoksella sarvikuonon avustuksella (älkää vaan erehtykö huuhtelemaan tällaisen operaation jälkeen nenää pelkällä vedellä! Voin kertoa, sattuu!) ja yritän kosteuttaa sitä suihkein. Kipulääkkeitä saa ottaa ihan reippaasti, varsinkin jos ei usko ohjeita ja on vähän enemmän liikkeellä. Sitäkään en uskonut, kun ohjeissa kiellettiin saunan kuuma löyly. En minä saunaan mennyt, mutta mieheni meni ja istuin tovin siinä alalauteella seurana. Seuraava yö olikin sitten ihan järkyttävä. Ilmeisesti saunan lämpö oli liikaa ja yskin koko yön nielusta veriklönttejä, nenä ihan tukossa. Näin painajaisia ja olin täysin vakuuttunut, että olohuoneessamme oli joku. Sinne piti kuitenkin uskaltaa, koska siellä oli kipulääkkeet ja niitä tarvittiin jo puoli 7 aamulla satsi. Joten uskokaa pois, ei saunan lämpöönkään - löylyistä puhumattakaan - tällaisten leikkausten jälkeen. Huh! 

Kaikki liikunta ja raskas nostelu ja sellainen on kielletty. En minä urheillut ole, mutta on tässä tullut käytyä kaupassa yksin tai miehen kanssa ja viimeksi tänään lähdin kesken kauppareissun takaisin autoon, kun kroppa ei enää jaksa. Eli ei tämä sairasloma ihan turhaan ole määrätty, seuraavat pari päivää aion ottaa todella rauhallisesti ja virkata korkeintaan sohvalla. Toivotaan kovasti, että tämä olo helpottuu pikku hiljaa, pään sisäinen särky ja hengittäminen helpottuisi. Ja pitkällä tähtäimellä se, että enää ei tarvisi kärsiä pitkistä ja pitkittyneistä ontelotulehduksista! 

tiistai 6. lokakuuta 2015

Talvisia askarteluja.

Tänä iltana meillä askarreltiin. Ajatukset ovat jo kääntyneet talveen ja joulun odotukseen, kun pieni pakkanen viimeinen herätti meidät viikonlopun jälkeen. Olin kyllä juuri oikeaan aikaan liikkeellä kun teimme sunnuntaina inventaarion tyttöjen talvivaatteista ja täytyy sanoa, että tänä vuonna ostettavaksi tuli vain koululaiselle nyt syksyksi kengät. Siitä meillä täällä vähän keskusteltiin, koska mies halusi varrelliset vuorelliset tennarit ja minä vedenkestävät ihan kunnolliset kengät. Käytiin muutamassa kaupassa, mutta ei löydetty sopivia.

Tytöt ovat myös kovia askartelemaan, mutta minä en ole niin innostunut sellaisesta liimaa-leikkaa-luovuudesta.. Näen sitä riittämiin töissä ja haluan, että paikat on edes jotenkin järjestyksessä täällä kotona. Piti sitten keksiä mitä tytöt voisi tehdä ja tällaisia saatiin aikaan koko perheen voimin tunnissa:



Mitä näistä sitten on tarkoitus tehdä? Se selviää teille kun päästään lähemmäs joulukuuta! Mukavaa tämä puuhastelu kuitenkin on koko perheen voimin, suosittelen!

Hei, pääsen nyt tulevana torstaina leikkaukseen! Minulta leikataan poski- ja otsaonteloiden reikiä isommiksi, koska jos muistatte niin alkuvuonna sain ikävän tulehduskierteen ja neljä poskiontelotulehdusta on saanut onteloita sen verran tukkoon, että ne on avattava. Sen tiimoilta sitten sairaslomalla hetken, toivottavasti saan inspiksen virkata maton ystäväni uuteen asuntoon tuparilahjaksi :)