torstai 31. maaliskuuta 2016

KoKo kuppi XS!

Pääsiäinen tuli vietettyä rauhallisesti mökillä. Säät olivat ihanat, aurinko paistoi ja oli lämmintä. Tuli vahvasti mieleen omat nuoruudenmuistot, kun ensimmäiset keväiset lämpimät päivät tulivat niin sitä oltiin jo rinta rottingilla t-paita päällä ulkona - ja nuhahan siitä vain tuli. Nyt oli takki ja ulkohousut kyllä päällä, mutta tuntuihan se mukavalta, kun aurinko lämmitti poskia.


Mutta pääsiäinen sikseen, kävin eilen kirpputorilla. En kerää Iittalan Koko-astioita, mutta tätä en voinut vastustaa!



Kuppi on kooltaan 0,06l eli todella pieni ja söpö! Kuppi maksoi 2,50€ eli ei ollut hinnalla pilattu! Ajattelin, että meidän päiväkotilainen tykkäisi varmasti juoda tästä ja hänelle minä tämän ostinkin. Alapuolella kuva kupista kindermunan kanssa, että saatte mielikuvan kupin koosta.


Jos näitä tulee useampi eri väreissä vastaan, niin ajattelin ostaa. Ihan parilla eurolla vaan! Kaikki muut värit paitsi valkoinen ovat tästä koosta tietääkseni poistuneet. Ja vaikka en Koko-astioista muuten niin piittaakaan, niin täytyyhän se nyt myöntää, että onhan siinä sarjassa paljon herkullisemmat värit, kuin Teema-sarjassa, mitä meillä on punaisena, turkoosina ja valkoisena.

torstai 24. maaliskuuta 2016

Muumi seinäkello Seikkailu



Joku aika sitten tein oikein viehättävän kirppislöydön. Löysin nimittäin paikalliselta facecbookin kirppikseltä sopuhintaan Seikkailu seinäkellon!

Arabian Muumi seinäkello Seikkailu

Sunnittelija? Tove Slotte-Elevant
Valmistaja? Arabia Finland
Valmistusmaa? Ei tiedossa / Suomi
Koska? 2009-2011/2013 (ei varmistettu)
Valmistus? Lopetettu
Koko? 23cm
Väri: mustavalkoinen
Materiaali? Vitriiniposliini
Muuta: Takana kruunuleima jota käytettiin vuosina 1981-2014 
sekä maalaava muumi
Hinta-arvio: 65-120€, riippuen kunnosta ja alkuperäispakkauksesta

Minä maksoin: 50€ (yksityinen myyjä), hyväkuntoinen kello ilman pakettia

Kun näin ilmoituksen tästä myynnissä olevasta kellosta, hintapyynti oli silloin 80€. Tarjosin rohkeasti heti 50€, enkä missään vaiheessa nostanut hintaa. Kello oli myynnissä pari viikkoa, ilman muita yhteydenottoja. Myyjä tiputti hinnan 70€, eikä sittenkään kukaan muu ilmaissut kiinnostustaan. Lopulta sain viestin, että hae pois jos vielä kiinnostaa ja minähän hain! Vähän minä tässä arvoin mielessäni parin viikon aikana, että ostanko vai en.. Etsin muita myynnissä olevia samanlaisia kelloja ja täytyy sanoa, että pyynnit olivat hurjia! En missään tapauksessa maksaisi 120€ tästä! Vaikka kuinka olisi alkuperäiset pakkaukset mukana! Mitä niihin pakkauksiin sitten laittaa, kun kello on seinällä? :)

Olen kuitenkin itse tyytyväinen, kello tikittää niin hiljaisesti, että se sai paikkansa meidän makuuhuoneesta. Minä kun nukun sellaista koiranunta, että herään välittömästi pieniinkin ääniin, niin en ole koskaan pystynyt nukkua huoneessa, jossa kello tikittää :)

keskiviikko 23. maaliskuuta 2016

6-vuotiaan My Little Pony kaverisynttärit.

Täytyy ihan nyt myöntää, että pääsiäinen ja sen valmistelu on jäänyt meiltä tänä vuonna ihan väliin. Päiväkotilaisen 6-vuotissyntymäpäivät x2 osuivat juuri tähän pääsiäisviikolle, niin on tuntunut turhalta lähteä kellarista hakemaan pääsiäiskoristeita ja nostaa ihania keltaisia lasiastioita esille, kun huoneet on täyttänyt pinkki ja vaaleanpunainen. Lisäksi huomenna lähdemme mieheni kanssa mökille eli tyhjä koti tänne jää viikonlopun yli. Olkoon se nyt tänä vuonna vaaleanpunainen ja pinkki, eikä keltainen ja vihreä.

Eilen vietimme tosiaan päiväkotilaisen kaverisynttäreitä. Viime vuonna synttäreillä oli enemmän kavereita, mutta tänä vuonna päätimme että neiti saa kutsua 5 kaveria. Viidestä kaverista neljä pääsi paikalle, mikä tuntui kyllä hyvältä määrältä. Varsinkin, kun eivät nämä 72 neliöä tuhottomasti tarjoa lapsille paikkoja olla. Juhlat alkoivat 17.30 ja kestivät 19.30 saakka. Kaksi tuntia alkaa olla jo ihan maksimi tällaisena arki-iltana, mitä lapset jaksavat juhlia. Tai no, ehkä ne lapset olisivat vielä jaksaneetkin, mutta puoli kahdeksan aikaan alkaa olla jo monessa kodissa iltapala-aika ja nukkumaanmeno jo edessä, että ei sitä iltaa voi määrättömästi pidentää. Haluan kuitenkin jakaa kanssanne muutaman vinkin siitä, miten järjestää onnistuneet ja mahdollisimman stressittömät juhlat - niin aikuisille kuin lapsillekin.

* Hyvä nyrkkisääntö on, että lapsi saa kutsua ikävuotensa verran kavereita synttäreille.
* Kutsut kannattaa toimittaa 1-2viikkoa aikaisemmin esim. päiväkotiin.
* Muista mainita kutsussa
- kenen synttärit
- missä
- koska
- mistä synttärisankari pitää (esim. puuhakirjat, ponit, autot tms.)
- vastauspyyntö tiettyyn pvm mennessä, johon samalla ilmoittavat mahdolliset ruokarajoitukset ja/tai allergiat.
* Älä järjestä juhlia yksin. Miehen on hyvä perua menonsa edellisenä ja juhlailtana ja osallistua lapsia viihdytämään. Tai pyydä joku ystäväsi mukaan. Toinen on lasten kanssa kun toinen kattaa pöytää yms.
* Sovi pelisäännöistä jo etukäteen perheen kanssa. Jaa vastuuta muillekin!
* Älä puunaa joka nurkkaa! Lapset sotkevat joten joudut joka tapauksessa siivoamaan sotkuja seuraavana päivänä.

* Jos päivänsäteesi fanittaa jotain tiettyä teemaa, on juhlat helppo järjestää sen teeman ympärille.
* Jos selvää teemaa päivänsankarin puolesta ei ole, väriteema sopii oikein hyvin myös vaikka en kannatakaan perinteisiä tyttöjen tai poikein värejä.


* Älä ota tarjoiluista stressiä!!!
* Sopivasti suolaista ja makeaa sopii hyvin, pöytää EI kannata kattaa notkuvaksi ellei kavereiden vanhemmat ole tulossa juhliin myös.
* Kuuntele ja tunnustele omaa lastasi, se mistä hän pitää on varmasti myös monen muun lapsen mieleen.
* Kaikki lapset eivät syö (paljoa) karkkia. Sitä voi siis olla tarjolla, mutta meillä eilen karkkia syötiin pöydästä kakun kanssa selvästi vähiten. 
* Syntymäpäiväsankarille tärkeää on puhaltaa kynttilä kakun päältä MUTTA kakkua eivät tällaiset 5-6-vuotiaat juurikaan syö. Eli jos voit välttää kakun tekemisen, niin jätä ihmeessä tekemättä. Jäätelö(kakku) toimii paremmin.
* Kattilassa tehdyt popparit ovat parempia kuin sipsit. Jo ihan siitäkin syystä, että sinä itse voit annostella suolan määrän.
* Suosin itse enemmän oman maan mehua, kuin limsoja.
* Jäätelöbaari oli selvä hitti.


* Tarjoilu kannattaa aloittaa yhdessä ja lopettaa yhdessä. Tarkoitan tällä sitä, että kun lapset ovat syöneet niin herkut kerätään pois. Ellet sitten halua, että ympäri kämppää pyörii lapsia, jotka välillä käyvät napostelemassa pöydästä ja tahmaavat sitten käsillään koko paikan.
* Kertakäyttömukit toimivat hyvin, koska niihin voi kirjoittaa lapsen nimen. Heille tulee AINA jano uudestaan illan edetessä. 

* Ohjelmaa kannattaa varata, mutta ei liiaksi. Meillä omat tytöt toivoivat discoa ja kun musiikki laitettiin soimaan kaikki muut istuivat sängyillä kun neidit pomppi. Takataskuun siis leikkejä, mutta niihin(kään) ei kannata stressillä panostaa. Piiloleikki toimii paremmin, kuin mikään hieno spektaakkeli.
* Vieraat lapset eivät välttämättä osallistu yhteisiin ohjelmiin ja jotkut taas haluavat vaan leikkiä. Joillekin kaverisynttäreille jääminen on ensimmäinen kerta, kun he jäävät vieraaseen ympäristöön yksin ilman perhettään, joten siinä on hyvä olla pelisilmää. Vanhempi voi hetkeksi jäädä luomaan turvallisuudentunteen siitä, että tänne on hyvä lapsenkin jäädä hetkeksi.
* Värityskuvat, piirtäminen tai pieni askartelu on mukavaa! Lisäksi se on oiva tapa saada lapset pöydän ääreen hetkeksi rauhoittumaan.
* Hyväsky se, että et voi millään varautua siihen, mitä lapset haluavat. Mutta on hyvä olla valmiina ohjattuja leikkejä tai tarjota lapsille mahdollisuus leikkiä joillain leluilla yhdessä.
* Aikuisen on hyvä olla läsnä leikeissä vaikka ihan vaan ovensuussa seisomassa tai lattialla leikissä mukana. Aikuinen osaa ottaa huomioon seinän vierellä jäävät lapset, eikä kukaan pikkuprinsessa pääse pomottamaan muita.
* Paketit kannattaa avata yhdessä kun kaikki vieraat ovat saapuneet. Meillä pyöritettiin pulloa ja se keneen pullo osoitti sai antaa paketin sankarille.
* Onginta sai meillä suuren suosion. Esikoinen sai sopivasti hommaa, kun hän vastasi "kaloista" ja mies oli verhon toisella puolella vieraita ohjeistamassa, minä laitoin sillä välin herkkuja pöytään.
* ns.vieraslahjat ovat sinun päätettävissä. Moni niitä suosii ja helppo onkin onginnan kautta antaa vieraille mukaan jotain pientä, mutta se ei todellakaan ole välttämätöntä. Meillä onginnasta sai pari pientä eBaysta tilattua ponia ja itsetehtyjä ponikolikoita, joilla sai sitten ostaa jäätelöbaarista mieluisia annoksia. TOIMI!


Ponit ovat muovisia ja parin cm korkuisia.
* Juhlien jälkeen lapset on hyvä laittaa nukkumaan niin pian kuin suinkin ja nostaa itse jalat kohti kattoa.
* Viinilasillinen tässä kohtaa ei ole ollenkaan pahaksi ;)
* Ja ehkä kaikista tärkeintä on, että pidät itse myös hauskaa. Lapset ovat lapsia, he ovat äänekkäitä ja sotkevat. He ovat myös hellyyttäviä ja hauskoja. Kaatunut mehulasi ei ole katastrofi. Ole itse viisaampi ja kerää rakkaimmat (lasi)esineet pois näkyviltä.
* Muista ottaa valokuvia! Tai delegoi se perheenjäsenelle.

Omista eilisistä juhlista jäi päällimmäisenä mieleen se, että kuinka hiteiksi nousivat illan aikana onginta, jäätelöbaari ja piiloleikki, missä mies etsi taskulampun kanssa lapsia lastenhuoneesta. Myönnän itse ottaneeni tarpeettomasti stressiä, mistä onneksi sitten luovuin puolessa välissä, kun päätin että hyvät yöunet ovat tärkeämmät, kuin ponille häntä-ohjelmanumero. Joka jäi siis tekemättä, mutta kukapa sitä huomasi, kun eivät lapset edes tienneet siitä :) My little pony -teeman ympärille oli helppo järjestää juhlat. Varsinkin, kun leivontakaupat ja ihan tavallisten markettien hyllyiltä löytyi poniaiheista rekvisiittaa. Päiväkotilaisella oli kivaa, hän sai lahjaksi mukavia puuhakirjoja ja ponin, mitä meillä ei vielä ollut. Hän oli onnellinen saadessaan olla keskipisteenä eikä olisi halunnut illan loppuvan millään. Onnistuneesta illasta kertoi myös vieraiden haluttomuus lähteä kotiin ja kommentit kuinka oli mukavaa.

tiistai 22. maaliskuuta 2016

Vallilan Charlotte!

Rakastuin Charlotteen!

Valloittavaan Vallillan kankaaseen, Charlotteen. Tuo vaalea roosa sekä suuret ruusut vetosivat minuun tavalla jolla mikään muu väri tähän aikaan vuodesta ei ole minuun vedonnut. Pääsiäinen on tulossa ja yleensä huoneet täyttävät keltainen, mutta tänä vuonna siirryin suoraan pastelliseen roosaan. Löysin ensin pelkän kankaan, jota ihastelin. Sitten ostin tyynynpäällisen ja lopulta vain tunteja ennen viime viikonlopun synttäreiden ompelin hiki hatussa uni silmässä kaitaliinoja Charlottesta pöydille.



Ompelu oli hankalaa ja edelleen ihmettelen, miten sain kaitaliinat valmiiksi pöydille. Nyt kun ne siinä on (toinen kapeampi tv-tasolla) voin vain toivoen odottaa, että Kodin1:seen tulee pian alennuslappuja, joilla voin hakea samanlaiset verhotkin olohuoneeseen. Kevät, voit tulla! <3

maanantai 21. maaliskuuta 2016

Lapsekas viirilippunauha!



Olen monesti ihaillut asuntomessuilla sekä muiden juhlissa/kotona viirilippunauhoja, haluten itsekin sellaisen, mutta en ole saanut aikaiseksi sellaista tehdä. Kunnes sitten viimeisimmällä reissulla pohjanmaalle löysin kirpparilta kolme melkoisen lapsekasta ja söpöä kankaanpalaa, joista sain sitten ajatuksen nyt vihdoin ja viimein ommella meillekin viirilippunauha päiväkotilaisen synttäreitä varten - ja ihan muuten vaan! Onhan ne nyt kovastikin söpöjäkin! Apinat, kirahvit ja pöllöt kotiutuvat meille yhtä vaivattomasti kuin hiekka imeytyy rantaveteen ilman sen suurempia tuskia, vaikka allekirjoittanut ei eläimistä pidäkään.

Viirejä ompelin kolme, kaksi n.2m ja yhden selvästi pitemmän 3,5m pitkän. Kuvassa olevassa viirilippunauhassa käytin valkoista vinonauhaa ja niissä lyhemmissä käytin vaaleaa roosaa. Päihin ompelin vielä nauhan kaksinkerroin, että sen saa ripustettua lenkin avulla vaikka naulaan, jos tahtoo kesällä koristaa ulkona juhlia. Kankaita jäi vielä ja kova tahto ommella viirilippunauhoja vielä lisää :) Onneksi vinonauha loppui kesken, en tiedä muuten missä niiden kanssa olisin :)

Kirppislöytönä kolme palaa kangasta, yhteishintaan 14€. Kankaista kaksi n. 100x100cm ja kolmas oli hieman pienempi ja osittain yhdestä reunasta leikattu. Vinonauha hankittu Eurokankaasta. Ohjeen löysin Kodin kuvalehden sivuilta.

sunnuntai 20. maaliskuuta 2016

6-vuotiaan syntymäpäiväjuhlatarjoilut!

Viikko on vierähtänyt nopeasti, kun tässä on järjestelty eilen pidettyjä synttäreitä. Pienin neiti täyttää tulevalla viikolla 6-vuotta ja sitä juhlittiin sukulaisten kesken eilen. Viimeiset vieraat lähtivät tänään lounaan jälkeen. Juhlat olivat teemalla My little pony. Päiväkotilainen tykkää vahvoista väreistä ja valinta Frozenin Elsan ja My little ponyn väliltä oli sitä myöten selvä. Kuvia tulee otettua aina valitettavan vähän, mutta tämä postaus keskittynee nyt tarjoiluihin.

Osaan kyllä leipoa, mutta täytekakut ovat minulle se ainainen kriisi. En oikein itse niistä juurikaan pidä ja lähes inhoan mansikka ja/tai banaania kakun välissä, hilloista puhumattakaan. Monta harmaata hiusta myöhemmin etsin netistä ohjetta kakulle, saaden aikaan tällaisen vanilja-mustikkakakun, josta on jäljellä enää vain pieni pala.


Kakku on mitoitettu n.20 henkilölle.


Pohja, jonka kaikki ainekset punnitaan:

350g (6-7) munaa
245g hienokiteistä sokeria
170g puolikarkeita vehnäjauhoja
75g perunajauhoja
vajaa tl leivinjauhetta

1. Vatkaa munien rakenne rikki ja lisää sitten sokeri. Vatkaa kuohkeaksi vaahdoksi.
2. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää ne siivilän läpi varovasti sekoittaen muna-sokerivaahtoon. 
3. Kaada seos voilla voideltuun ja korppujauhotettuun n.26cm irtopohjavuokaan.
4. Käytä Kinuskikissan ohjeen mukaan pyyhevinkkiä, eli leikkaa froteepyyhkeestä kaksi suikaletta, kastele ne jääkylmässä vedessä ja laita hakaneulojen avulla ne irtopohjavuoan ympärille kiinni.
5. Paista 175 asteessa 40-45min toiseksi alimmalla tasolla keskilämmöllä.
6. Kun kakku on kypsä, anna sen jäähtyä hetki irtopohjavuoassa. Kumoa sitten kakkupohja kakkukuvun sisälle ja irrota irtopohjavuoka. Alla jäähtyä taas 15-20min, kunnes nosta irtopohjavuoka takaisin kakun päälle ja laita kakkukupu kiinni. Kakkupohja on parasta, kun teet sen edellisenä päivänä valmiiksi ja se säilyy huoneenlämmössä irtopohjan ja kakkukuvun sisällä.


Yllä kuvassa todella likainen - siis sellainen inhottavan pinttyneen likainen - uuninluukku, mutta siellä se pohja on. Kohosi upeasti pyyhevinkin ansioista tasaisesti ja mahtui kuin mahtuikin tuohon 26cm vuokaan, vaikka vähän sitä jännitin :)

Täytteiksi kakkuun tein mustikkatahnan ja vaniljavaahdon. Kumpikaan ei ollut mikään makea, joten kakusta tulikin onnistunut ehkä juuri sen vuoksi. Siinä oli kylliksi makua olematta kuitenkaan sokerinen!

Mustikkatahna:

n.6dl pakastemustikoita hieman sulatettuna eli mustikkasosetta 2dl
1 ½dl hillosokeria
3 keltuaista
75g voita

1. Sulata ensin pakastemustikat ja survo ne sitten sileäksi soseeksi sauvasekoittimella. Sosetta pitäisi tulla 2dl.
2. Laita sitten kattilaan mustikkasose, sokeri ja keltuaiset. Kuumenna sose, kunnes sose pulpahtaa. Alenna sitten lieden lämpötilaa ja keitä 5-10min, että sose sakenee. Jäähdytä sen jälkeen seos vesihauteessa (n.10-15min)
3. Vaahdota sitten mustikkaseos kulhossa ja lisää voi pienin nokarein mukaan.
4. Laita mustikkaseos kannelliseen lasipurkkiin ja anna jähmettyä jääkaapissa pari tuntia.


Vaniljavaahto:

4dl kuohukermaa
2prk vaniljavanukasta (n.240g)
½dl vaniljakreemijauhetta

Vaahdota kuohukerma ja kreemijauhe, sekoita sitten joukkoon loppuvaiheessa vaniljavanukkaat.

Kakun kokoaminen:

1. Leikkaa pohja kolmeen osaan.
2. Laita ensimmäinen osa lautaselle, mistä tarjoat kakun. Tämä pohja ei tarvitse paljoa kostutusta, n. ½dl ihan vaikka maitoa / kerros.
3. Lisää ensin puolet mustikkaseoksesta ja laita päälle puolet vaniljavaahdosta.
4. Toista kohta 2 ja 3 toisen kerroksen kanssa.
5. Laita viimeinen kakkupohjan kerros kootun kakun päälle.
6. Anna kakun "makuuntua" jääkaapissa ilman kuorrutteita.
7. Jos täytettä tuli liikaa tai epäillyttää muuten vaan, voit laittaa irtopohjavuoan reunat kootun kakun ympärille, ennen kuin laitat sen jääkaappiin.
8. Koristele kakku ennen juhlia!

Meillä koristeltiin sinisellä kermavaahdolla ja sateenkaarella koska yksi My little pony on sininen ja sateenkaariharjainen. Kakkuun pääsi tietysti kynttilä 6 sekä pari pientä muovista ponia, jotka tilasimme aiemmin ebaystä juhlia varten. Ponit eivät ole syötäviä vaan pääsevät tyttöjen leikkeihin heti kaverisynttäreiden jälkeen.


Muuta pöydällä tarjolla olevaa oli:
- itsetehdyt marengit, jotka katoavat juhla toisensa jälkeen parempiin suihin, vaikka niitä tekisi kuinka monta pellillistä :)
- karkkia
- pieniä kuppikakkuja, joista tuli valitettavasti hieman kuivia
- poro- sekä lohitäytteisiä ruissipsejä
- tavallisia sipsejä
sekä tietysti juotavia.


Ruissipsit täytin siis poro- ja lohitäytteillä joihin tarvitset:

200g savulohi- ja piparjuurituorejuusto
200g maustamaton tuorejuusto
2prk smetanaa (n.240g)

Sekoita tuorejuustot ja smetana keskenään, jaa puoliksi erillisiin astioihin ja tee lohi- ja porotäytteet.

Lohitäytteeseen tarvitset:

150g kylmäsavulohta
1½dl tilliä

Huom! Tilliä saa nykyään kätevästi myös pakasteesta! Findus tilli.

Porotäytteeseen tarvitset:

150g kylmäsavuporoa 
1½dl ruohosipulia

Huom! Kylmäsavuporo on melkoisen suolaista!

Tein täytteet edellisenä iltana valmiiksi jääkaappiin, mutta täytin sipsit vasta vähän ennen tarjoilua. Ruissipsit pehmenevät täytteiden alla eli kovin paljoa niitä ei kannata tehdä valmiiksi, etteivät koostumukseltaan saa vieraita säikähtämään, koska mauiltaan olivat oikein oivia suolaisia suupaloja :)

Vieraita kävi 13 plus oma väki 4 eli yhteensä syöjiä oli 17. Hyvin riitti tarjottavat ja hulinaa riitti. Syntymäpäiväsankari oli tyytyväinen juhliin ja lahjoihin! <3

maanantai 14. maaliskuuta 2016

Blogikoti uudistuu! Arjenkaunisnainen tekee tilaa Pastellipurkille!

Hei, olet juuri saapunut omia teitäsi tai uudelleenohjautunut arjenkaunisnainen -blogistani tänne uudistuneeseen blogikotiini. Arjenkaunisnainen jää täten nyt historiaan ja tilalle rakensin paremmin profiloidun Pastellipurkki- blogin. Kiva kun tulit!

Viikko takaperin kirjoittelin arjenkaunisnainen -blogiini, että asiat ovat päivityksen alla. Olen kirjoittanut arjenkaunisnainen -blogia syksystä 2014 alkaen tietämättä mihin se minut johtaa. Puolentoista vuoden aikana olen oppinut, että kirjoittamalla asiat jäävät paremmin elämään. Ei pelkästään tänne internetin ihmeelliseen maailmaan, vaan myös paremmin ihan tänne omaan mielen arkistoon. Kirjoittamisen lomassa olen oppinut itsestäni. Meidän perheestä. Minun tyylistäni. Omasta mausta. Asioista, joilla oikeasti on minulle ja meille väliä. Perusteellisen päivityksen aikana kävin läpi kaikki vanhat postaukset. En lähtenyt niitä muuttamaan (lue: korjaamaan) - vaikka mieli kyllä teki! Päätin pitää ne hatarina ensiaskeleinani. Tein listoja siitä, millaisista asioita olen kirjoittanut. Tein päätelmiä listan perusteella, mistä minä itse tykkään kirjoittaa. Myös siitä, mistä itse tykkään lukea muiden blogeista. Pohdin paljon, millaisena kirjoittaminen ja erilaiset postaukset jatkuvat. Mistä te tykkäisitte. Viikon aikana tehdyt muutokset toivat minut ja sinutkin rakas lukija tänne. Pastellipurkkiin.

Siispä tervetuloa! Täällä Pastellipurkissa vallitsee harmoninen värien yhteensopivuus höystettynä keräilyllä, muumeilla, kirppislöydöillä, virkkauksella ja muilla käsitöillä sekä ihan vaan näillä rakkailla vuodenajoilla ja yksittäisillä päivillä, joita elän ja elämme. Pastellipurkista löytyy uudistuneen ja selkeämmän yleisilmeen lisäksi kaikki vanhat arjenkaunisnainen -blogin kirjoitukset sekä ihan pian purkillinen uusia.

Muutoksen tekeminen oli minulle kysymysmerkki kuukausia. Ensin en uskaltanut tehdä tätä, vaikka muutoksen tekeminen tuli mieleen aika ajoin. Sen lisäksi olemattomat taitoni tietokoneiden kanssa hidastivat minua kovasti. Silti koin blogini nimen sekä ulkoasun pieninä ohikiitävinä hetkinä jopa taakkana. Blogin nimi ei yksinkertaisesti vastannyt enää yhtään minua. Olo oli voimaton, kunnes tajusin avata suuni. Kerroin miehelleni tunteistani blogin suhteen ja pyysin apua. Voi miten se olikaan helpottavaa! Mieheni avustuksella minä vihdoin uskalsin, ja yhdessä me pystyimme siihen, mihin minä en yksin kyennyt. Nyt käsilläni on blogi, jonka nimi viittaa mielenkiinnon kohteisiini ja on itsessään jo pieni ajatusleikki.

Miltä muutos näyttää? Toivottavasti jatkat lukijana etkä pelkää muutosta. Eihän se pieni uudistus, sellainen pieni joka vahvistaa jo olemassa olevaa identiteettiä muokaten siitä vieläkin paremman, voi olla kenellekään pahasta! <3

torstai 10. maaliskuuta 2016

Päivityksiä, päivityksiä!

Blogi on päivityksen alla, älkää siis säikähtäkö jos ihmeellisiä linkkejä tai tageja löytyy sieltä tai täältä. Aika ajoin on tehtävä perusteellinen matka itseensä ja nyt teen sen blogiini. En vielä tiedä mikä kaikki muuttuu, mutta ainakin yritämme tehdä tästä nyt helpommin lähestyttävää sekä selkeämpää kokonaisuutta.

Kiitos kärsivällisyydestä!


keskiviikko 9. maaliskuuta 2016

Lounaaksi broilerisalaatti.

Meillä syödään paljon "pikaruokana" grillattua broileria salaatin kera. Helppoa ja nopeaa, meillä kun on tuossa ihan korttelin päässä Sokos ja siellä Mestarin herkku, missä on lihatiski. Tällä kertaa salaattiin tuli näitä:

Kahdelle aikuiselle:

* Puolikas grillattu broileri
* Pehtoorin salaattia
* Minitomaatteja
* Paprikaa
* Kurkkua
* Cashewpähkinöitä
* Auringonkukan siemeniä
* Kurpitsansiemeniä
* Paistettua halloumjuustoa 

* Kastikkeena Tomaatti-chilikastike

Kaikkea sellaista siis, mitä kaapissa oli :) Yleensä pidän kovastikin paljon myös erilaisten hedelmien käytöstä salaateissa, mutta uutta satokautta odotellessa (eli kesää) jolloin esim. mansikat ovat oiva lisä salaattiin kuin salaattiin! Hyvää ja helppoa, lisäksi kyytipojaksi tuoretta patonkia valkosipulivoin kera. NAM!


maanantai 7. maaliskuuta 2016

Helppo ja nopea porkkanakeitto.

Kun 2003 vuonna sairastuin tyypin 1. diabetekseen, samalla kertaa allergisoiduin sekä raa'alle porkkanalle että banaanille ja maitokin piti vaihtaa laktoosittomaan. Ei niillä varmasti ole mitään tekemistä keskenään, tai sitten on, kuka tietää. Mutta niin vaan kävi.

Porkkanattomuus on minulle ollut vähän kovempi pala, kuin banaanittomuus. Koska en syö juurikaan lihaa niin joskus otti koville syödä kasvisruokaa, koska täällä suomessa porkkana on toinen peruna. Sitä sai aina varoa. Ja ettei elämä olisi liian helppoa, niin jostain syystä aina välillä pystyin syödä porkkanaa vain vähän kypsennettynä ja välillä sen piti olla niin kypsää, että varmasti kaikki vitamiinit oli keitetty niistä pois. Jossain vaiheessa paikallistin ongelman ja sen ratkaisun siihen, että kesäisin syödyn porkkanan piti olla kypsääkin kypsempi, että se ei aiheuta oireita ja taas talvisin rajaa pystyi hieman venyttämään.

Aina kun tytöt ovat meillä, suunnittelen ruokalistan melko tarkasti. Aamu-, väli- ja iltapalat on listattu erikseen, samoin lounas ja iltaruoka ja vieläpä herkut. Lista löytyy jääkaapin ovesta ja siihen on hyvä palata, eikä tarvitse aina miettiä, että mitäs sitten syötäisiin, kun ruoka-aika on jo käsillä. Helpottaa huomattavasti tällaisen järjestelyfriikin ajatuksia, kun jotain on jo mietitty ja siitä on mustaa valkoisella listan muodossa. Tänään lounaaksi oli vuorossa riisipuuroa. Jep. Riisipuuroa. Siitä maidosta, mikä on edelleen pakkasessa kylmässä. Pikainen paniikinomainen silmäys jääkaappiin ja näin ison säkin porkkanoita. Porkkanakeittoa siis! Eilinen lounaamme näytti tältä:


Nopea ja helppo ohje!

1kg porkkanoita
2 sipulia
2 valkosipulinkynttä
vettä
kasvisliemikuutio
2dl ruokakerma
100-200g fetaa
suolaa
pippuria
timjamia (tuoretta tai pussista)

Keitä pilkotut porkkanat ja sipulit vedessä kypsäksi. 
Laita mukaan kasvisliemikuutio.
Kun kasvikset on kypsiä, kaada puolet vedestä pois. 
Sekoita kasvikset sauvasekoittimella tasaiseksi.
Lisää feta ja kerma
Lisää mausteet.

Tee halutessasi krutonkeja eilisestä leivästä pilkkoen ne ja paistamalla niitä öljyssä pannulla pienen hetken, kunnes ne ovat rapeita.

Siinäpä se! Söin kaksi lautasellista ja aivan liian myöhään vatsasta tuli tieto aivoihin, että vatsa on jo täynnä :)

sunnuntai 6. maaliskuuta 2016

Design Minna L. Immonen: Omena

Kun aloin tekemään tätä sarjaa Minna L. Immosen suunnittelemista astioista, törmäsin tietämättämäni kahteen erilaiseen Omena-purkkiin. Jossain mieleni sopukoissa luulin, että niitä oli vain yksi (jonka molemmin puolin oli erilainen kuva), mutta olinpas väärässä. Niitä on kaksi: Omena sekä Omenasydän (sekä tietysti vielä vihreä omena, mutta se on taas omaa kevätsesonkisarjaansa).


Keittiöpurkki Omena

Design: Minna L. Immonen
Valmistaja: Arabia
Valmistusmaa: Suomi (made in Finland)
Valmistusvuosi: 2006
Koko: korkeus 13,5cm ja halkaisija 10cm
Paino: ilman kantta 520g ja kannella 660g
Muuta: puinen kansi tiivisteellä, repeytynyt tarra
Tuotanto: lopetettu
Maksettu: 9,80€ (paikallinen livekirpputori) 



Tähän on tietysti oma mukinsa, mutta minulla ei sitä (vielä) ole. Täytyy pitää silmät taas auki kun tuolla kirpputoreilla kulkee, onneksi niitä silmiä on myös muualla kaupungeissa, jotka tietävät mieltymykseni ja soittelevat kulkiessaan siellä kirpputoreilla :)

lauantai 5. maaliskuuta 2016

Design Minna L. Immonen Nallemukit

Eilen oli vähän harmitusten päivä itselläni, mutta oli päivässä jotain ihanaakin. Kävin tekemässä Iittalassa reklamaation (lisää siitä myöhemmin) ja samalla ajattelin käydä kirpputorilla. Löysin sieltä keräämiäni Minna L. Immosen suunnittelemia Nalle mukeja kaksi kappaletta ja vielä super hyvään hintaan, 12€/kpl!!! :) Ilon ja onnen päivä! Nyt niitä on meillä yhtä vaille tusina! 



Olin jo pakannut nallet laatikkoon, mutta kyllä nämä söpöliinit pääsivät taas takaisin paraatipaikalle :)



Nalle mukit

Valmistaja: Arabia
Valmistusmaa: Suomi (made in Finland)
Design: Minna L. Immonen
Tuotantovuosi: 2005
Astiasarja: Teema (design Kaj Frank)
Vetoisuus: 0,3l
Muuta: Nalle mukeja on neljä (4) erilaista:
Toivo, Ilo, Sulo ja Hertta

Mistä voi löytää? Yksityisiltä myyjiltä ja kirpputoreilta
Mitä yksittäinen muki  maksaa? Keskiarvo 10-30€ 
(oletus perustuu netistä katsomiini myytäviin mukeihin)
Mitä maksoin viimeksi? Toivo maksoi 12€ ja Ilo 12€ 
(ostettu livekirpputorilta 4.3.16)


Nalle mukeista olen postannut ennenkin, 
löydät vanhemmat tekstit klik! ja klik!

Nyt ulkoilutamme nalleja ja katamme brunssin. 
Lauantaisin on lupa herkutella!

tiistai 1. maaliskuuta 2016

Popcorn ei sovi tuolinpäälliseksi.

Minulla on tässä muutamakin projekti meneillään, suurimpana kuitenkin saada kaikki kuteet tuosta monen kilon painoisesta kasasta virkattua. Päätin virkata niistä sitten vaikka mattoja jos en muuta keksi! Mattoina niitä on mukavampi säilöä ja siirrellä kuin antaa olla tuossa vain pöly keräämässä.

Ostin vuodenvaihteessa mustaa ja valkoista nailonkudetta ja innokkaana ajattelin, että minähän teen niistä sitten uusien pinnatuolien päälle tuolinpäälliset. Tänään googlettelin ja löysin ihanan kuvan popcorn-matosta (klik!), josta intoutuneena otin koukun käteeni ja aloitin hommat. Valmista tuli melko nopeastikin kunnes vastaan tuli mutta.




Siitä tuli mieheni mukaan liian kukkamainen sekä liian muhkurainen, että siinä voisi istua. Minun takapuoleni alla se oli ihan hyvä, pehmeämpi kuin istua pelkällä puulla! Ei tuntunut muhkut liian muhkuilta. Olen tässä nyt hetken (yhden vanhan Greyn anatomia jakson verran) pohtinut miten tästä jatkan ja täytynee siis jatkaa ja tehdä siitä matto. Yhtään en tiedä mihin! Täytyy sitten pohtia uudestaan niiden tuolinpäällisten kohtaloa. On tätä - nailonkudetta ja popcorn-ohjeella - silti hauska virkata ja saa tälle kokoakin tulla vielä reilusti, onhan tuota nailonkudetta vielä varmaan 1,5kg jäljellä ;)

Ps. alkuperäisestä ohjeesta poiketen virkkasin popcorn-osaan vain kolme pylvästä ohjeen neljän pylvään sijaan. Jos joku tätä sillä silmällä katsoo, että tekisi itsekin, niin suosittelen vierailemaan alkuperäisen ohjeen sivuilla, jossa popcornit ovat enemmän esillä kuin tässä minun tekeleessäni :)